Unto Mononen
 

Koti
Ylös
Soitetuimmat 2001

Ilmoitus Loimaan Lehdessä keskiviikkona 27.5.1959:

Unto Mononen oli v.1959 vakioesiintyjä Pappisten "Uudella Suurlavalla". Hänellä oli kesäkuukausina keikka Pappisten lavalle noin 2 kertaa kuukaudessa. Osittain tämä varmaankin johtui siitä, että Somerolta oli lyhyt matka Loimaalle.

bullet

Unto Mononen syntyi viisilapsisen viljelijäperheen kuopukseksi 23.10.1930 Muolaassa Karjalan kannaksella, Monoset lähtivät evakkoon ensin Urjalan Nuutajärvelle, myöhemmin Somerolle.  Isä oli kaatunut talvisodassa.

bullet

Sota alkoi syksyllä 1939 ja maahan julistettiin ankara tanssikielto. Tanssien järjestämisestä saattoi saada vankeutta ja lavoille leviteltiin piikkilankaa. Tanssikielto jatkui aina vuoteen 1945. Unton kosketus musiikkiin syntyi radion kautta, radiohaastattelussa v.1967 hän kertoi olleensa musiikin suhteen kaikkiruokainen mutta erityisesti iskelmämusiikki kiehtoi, mutta operetit olivat Unton mielestä tyhjänpäiväisiä ! Hän oli myös ahkera lukija.

bullet

Unton ura alkoi Nuutajärveläisten Helanderin veljesten yhtyeessä laulusolistina 14 - 15-vuotiaana. Ensimmäinen keikka oli juhannusaattona Honkolan lavalla ja parisenkymmentä keikkaa hän oli mukana Helanderien orkesterissa.

bullet

V.1946 Unto liittyi hanuristi Usko Ahlmanin yhtyeen laulusolistiksi. Haaveet alkavasta laulajanurasta katkesivat epäonnistuneeseen kitarisaleikkaukseen. Lauluäänen katoaminen haittasi myöhemmin sävellystyötäkin jonkin verran.

bullet

V. 1947 Monoset muuttivat Somerolle siirtolaisten asutustilalle, peltoa oli 11 ha ja 8 ha metsää yhteismetsäosuutena.

bullet

Untoa ei maataloushommat kiinnostaneet vaan mielenkiinto  kohdistui enemmän musiikkiin. Lähistöllä asui  musiikinharrastaja / hanuristi Maunu Mentula (siirtolaisia hänkin), joka ryhtyi auttamaan Untoa nuottikirjoituksessa. Nuotit Unto oppi nopeasti ja sävellystyötä rupesi haittaamaan se, ettei Unto osannut soittaa mitään instrumenttia.

bullet

V.1948 Unto sai ensimmäisen kitaransa ja kitaransoiton oppikirjan. Siitä alkoi ankara soiton harjoitteleminen. Kun soiton alkeet oli opittu Unto ryhtyi keikkailemaan Mentulan orkesterissa lähinnä pienimuotoisissa juhlissa ja tansseissa.

bullet

Parikymppisenä v. 1950 Unto liittyi Somerolla Lasse Santakankaan orkesteriin. Unto ja Lasse sopivat sittemmin, että orkesterista tulee Unto Monosen orkesteri, koska Untolla on aikaa toimia päivisin managerina ja Lasse saa keskittyä maataloustöihin ja karjanhoitoon.

bullet

Unto oli jo joitakin vuosia kirjoitellut muistiin sävellyksiään ja lähetteli niitä kustantajille. Pieni laulu oli ensimmäinen laulu jonka Unto  sai myytyä levy-yhtiölle v. 1950. Tästä Unto rohkaistui ja "päätti ryhtyä" taiteilijaksi; otti taiteilijanimekseen Unto Mononen, tähän asti hänen oikea nimensä oli ollut Uuno, (v.1959 hän muutti virallisestikin nimensä Untoksi). Samoihin aikoihin hän rupesi pukeutumaan hieman eri lailla kuin muut kyläläiset, mm käytti baskeria ja rusettia.

bullet

1950-luvun puolivälissä Unton kappaleita levytettiin joitakin vuosittain, esim. 1955 Henry Theel lauloi levylle Satumaa -tangon, jonka Unto oli säveltänyt jo v. 1949. Vielä ilmestyessään kappaleet eivät saavuttaneet mainittavaa menestystä.

bullet

V.1957 Unton äiti kuoli ja velipoika  Erkki jäi pitämään tilaa. Tässä yhteydessä muutama sana Unton veljestä Johanneksesta.  Helpon rahan toivossa hänestä tuli 50-luvun alkupuolella ammattirikollinen. Ensimmäiseksi hän ryösti kotikunnassaan Heinävedellä metsätyönjohtajalta palkkarahat. Sitä seurasivat monet posti- ja pankkiryöstöt. Jussikin pääsi lehtiin  tehtyään valtakunnallisestikin havahduttaneen Kausalan junaryöstön, josta hän jäi kiinni. Sörkka ja Kakola kutsuivat. Unto antoi laulu-ja soittotunteja keikkailun ja sävellystyönsä lisäksi.

bullet

V. 1958 Unto tutustui iskelmälaulukilpailuvoittaja Hilkka Suomiseen, joka liittyi orkesterin laulusolistiksi. Musikaalinen Hilkka soitti joskus keikoilla jopa pystybassoa ja rumpuja. Keikkaohjelmistoon kuului muutakin kuin pelkkiä tangoja, jopa rokkia kuten Tutti Frutti.

bullet

Unto ja Hilkka avioituivat v. 1959. Tämä oli siis se kesä, jolloin he kävivät 7 kertaa keikalla Pappisten lavalla.

bullet

V. 1960 Mononen voitti Yleisradion iskelmäsävellyskilpailun Polttava Liekki -nimisellä kappaleella. Brita Koivusen levyttämänä siitä tuli melkoinen menestys. Menestys toi lisää esiintymistilaisuuksia mutta avioliitto ja yhteistyö alkoivat rakoilla Unton runsaan alkoholinkäytön vuoksi. Näihin aikoihin Untolla oli porttikielto mm. kaikkiin Somerolaisiin ravintoloihin.

bullet

V. 1960 Pappisten Lavan avajaisissa (8.5.) Mononen yhtyeineen taas kävi keikalla, kuten vielä 26.5. mutta sen jälkeen ei Monosta ilmeisesti Pappisissa nähty ja kuultu. Silloisessa Loimaan Lehden tanssi-ilmoituksessakin mainittiin iskelmäsävellyskilpailun voitto.

bullet

Unton suosio iskelmäsäveltäjänä kasvoi, samaan aikaan hänen oma elämänsä kuitenkin kävi yhä sekavammaksi. 60-luvun alkupuolella hän vaikutti pääasiassa ravintolamuusikkona Lapissa, mutta epäsäännölliset elämäntavat tekivät työnsaannin yhä vaikeammaksi.

bullet

Lokakuussa 1962 Reijo Taipale levytti uuden sovituksen Satumaa -tangosta, levystä tuli suurmenestys. Heti marraskuussa se oli Suomen eniten myyty äänilevy. Satumaan uusi tuleminen liittyi samanaikaiseen tangoharrastuksen nousuun Suomessa. Tangokuumetta riitti 60-luvun loppupuolelle asti.

bullet

Levy-yhtiöt kiiruhtivat levyttämään muitakin Monosen kappaleita kuten; Tähdet meren yllä, Kohtalon tango, Kangastus, Lapin tango, Valehtelevat silmät.

bullet

V.1964 Reijo Taipaleen levyttämä Tähdet meren yllä oli eniten myyty kotimainen levy, jonka kanssa pystyi kilpailemaan ainoastaan The Beatlesien  All my loving.

bullet

Tangojen levyttäminen jatkui vielä vuosina -65 ja -66; Syvä kuin meri, Yön hiljaisuudessa, Yön tummat siivet ja  Erottamattomat. Tuolloin lavoilla esiintyi usein kaksi orkesteria: nuorison rautalankabändi sekä tango-orkesteri. Poikkeuksena oli Pohjanmaa, jossa yksi jos toinenkin rautalankamuusikko tuppasi saamaan turpiinsa. Pohjanmaalle kun ei ollut asiaa, ellei pääosa ohjelmistosta ollut tangoja.

bullet

Näihin aikoihin Unto oli ainoa päätoiminen viihdesäveltäjä maassamme.  Kun Untolla ei ollut vakituista työtä, hänen tulonsa perustuivat muutaman kerran vuodessa maksettaviin tekijänoikeuskorvauksiin ja satunnaisiin esiintymispalkkioihin. Raha-asiat menivät sekaisin kun korvaukset menivät velkojille.

bullet

Mononen muutti Rovaniemeltä takaisin Etelä-Suomeen 1966. Samana vuonna hän sävelsi M A Nummisen kappaleen Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa. Levy julkaistiin omakustanteena  M A Nummisen laulamana.

bullet

Ostavan yleisön ja levy-yhtiöiden kiinnostus tangoja kohtaan väheni voimakkaasti. Vuonna 1967 vain kolme Monosen uutta tangoa pääsi levylle, ja niiden myynti jäi vaatimattomaksi.

bullet

Vuonna 1968 alkoivat Suomessa uudet myllerrykset: maaltamuutto etelään ja Ruotsiin, lähiöiden nousu, oluen vapautus. Ihmiset suuntasivat suoraan kapakoihin tuopin äärelle. Kylät tyhjenivät ja lavat rappeutuivat. Pappisten lavallakin oli välivuosi tanssien pitämisen suhteen.

bullet

Unto Monosen viimeisiä elinvuosia leimasi luomis- ja juomiskausien vuorottelu ja hän oli useaan otteeseen alkoholistiparantolassa ja sairaalassa. Alkuvuodesta 1968 hän vietti 3kk Halikon Märynummen piirimielisairaalassa vimmaisesti säveltäen 70 kappaletta, osa niistä levollisen seesteisiä.

bullet

Sävellysten teksteinä olivat mm. P. Mustapään, Hannu Mäkelän, Anja Vammelvuon ja Pentti Saarikosken runot. "Joutsenlauluina" ovat helluntaiksi 1968 Tyyne Määttäsen hengellisiin runoihin syntyneet "Via Dolorosa" (nimi on enne: Kärsimysten tie) ja "Olit mennyt". Nämä sävellykset, jotka on esitetty Monosen hautajaisissa, ovat päässeet demo-nauhoille, vaan eivät vielä vinyylille eivätkä cd:lle.

bullet

Pääsiäisenä hän pääsi pois Märynummelta mutta pian hän oli Kupittaan sairaalassa Turussa. Toukokuussa Unto lähetteli sävellyksiään levy-yhtiöille ja saikin sopimukset runosävellyksistä. Ennakkopalkkiot valuivat kuitenkin kurkusta alas ja Unto palasi pääkaupunkireissulta ystävien luokse Somerolle surkeassa kunnossa.

bullet

Juhannukseksi 1968 Unto yritti kirjoittautua katkaisuhoitoon Someron sairaalaan, mutta pyyntö evättiin. Viikon ryyppyputken päätteeksi hän ampui itsensä 28.6.1968. Luoja yksin tietää oliko kyseessä kenties vahingonlaukaus ?

bullet

Kuten ylläolevista teksteistä voi päätellä, niin Monosen tulkinnasta tulee riittämään juttua uudella vuosituhannellakin. Tulkinnat eivät vähennä Unto Monosen teosten arvoa, eikä hänen arvoaan ihmisenä, luovana taiteilijana. Monen ystävän arvio hänestä on lyhyesti sanottuna: Suuri Taiteilija. Unto Mononen näyttää olleen niin ihmisenä kuin taiteilijanakin moniulotteisempi kuin tähän saakka on oletettu.

bullet

Monosen kiinnostus kirjallisiin sävellyksiin johtui ehkä osittain siitä, ettei tangoilla ollut enää kysyntää, mutta hän oli myös vilpittömän innostunut uudesta haasteesta. Kirjallisten laulujen esitykset rajoittuivat aluksi muutamaan radio-ohjelmaan, mutta Mononen suunnitteli laajempiakin laulusarjoja eri runoilijoiden teksteihin. Uusia sävellyksiä syntyi useita, mutta työ jäi kesken.

bullet

Sinänsä Unto Monosen lahjakkuus lauluntekijänä oli kiistaton. Haastattelijoille hän kertoi sävellystensä aiheiden "tulevan jostakin siniseltä taivaalta". Hän teki useita satoja sävellyksiä, joista hänen elinaikanaan levytettiin ja julkaistiin runsaat 60.

 

Tiivistelmä: Marko Ahon väitöskirjasta Iskelmäkuninkaan tuho.

Olavi Virta, Unto Mononen, Irwin Goodman ja Rauli Badding Somerjoki ovat Suomalaisen iskelmämusiikin historian ytimeen kuuluvia esiintyjiä ja säveltäjiä. Kaikille mainituille, jo vuosia sitten kuolleille tähdille, on ollut yhteistä ensinnäkin se, että heidän taiteensa on koettu ilmentävän erityisen syvällisesti suomalaista sielunmaisemaa.

He kaikki ovat olleet tavattoman suosittuja sekä uransa aikana että myöskin kuolemansa jälkeen. Yhtäläisyyksistä silmiinpistävin on kuitenkin se, että kaikkien heidän elämäänsä, varsinkin loppuaikoina, varjosti synkkä ja romanttinen tuhon uhka, rappiolla flirttailu ja yleinen itsetuhoinen käytös. He kaikki romahtivat lopulta näyttävästi viinaan.

Väitöskirja osoittaa, että näiden artistien romahdus ja dramaattinen loppu liitttyvät oleellisesti heidän asemaansa suomalaiskansallisen kulttuurin merkkihenkilöinä ja Suomi-iskelmän muistelluimpina ikoneina. Tutkimusaineiston valossa edellämainitut artistit edustavat samaa stereotyyppistä ja ajatonta hahmoa, sortuvaa iskelmäkuningasta. Myytti viinaan romahtavasta iskelmäartistista nivoutuu yhteen suomalaisen tanssimusiikin myyttisen perussymbolin, tangon, kanssa.

Työssä yhdistyvät jungilainen psykologia, uskontotieteelliset ja kulttuurihistorialliset pohdinnat sekä semioottinen tutkimusote. Keskeisenä teoreettisena ainesosana ovat C. G. Jungin ajatukset sankarimyytin merkityksestä yksilön minäkehitykselle. Tarkasteltavana olevan myytin purkaminen on tarkoitettu edistämään, paitsi ymmärrystämme populaarikulttuurista yleensä, myös meistä suomalaisista itsestämme. Käsiteltäväksi tulevat kulttuurisesti merkittävät suomalaiset hahmot sekä kansalliset tabut.

[Väitöskirja sähköisenä]  (pdf-muodossa eli vaatii avautuakseen Adobe Acrobat Reader - ohjelmiston)

Tiedekunta  Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Laitos Musiikintutkimuksen laitos - Department of Music Anthropology
Oppiaine Etnomusikologia - Etnomusicology
Väitöspäivä  2002-09-21

Väitöskirjan tiedot

Tekijä Marko Aho
Väitöskirjan nimi  Iskelmäkuninkaan tuho. Suomi-iskelmän sortuvat tähdet ja myyttinen sankaruus
Verkkojulkaisija Tampereen yliopisto
Verkkojulkaisusarja Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 199
Verkkojulkaisun ISBN  951-44-5433-2

 

MONOSEN TUNNETTUJA TEOKSIA KOKEILEVAA TUOTANTOA

* Pieni laulu 1946-47

* Syyskaipaus 1954

* Satumaa 1955

* Polttava kaipaus 1955

* Sateen tango 1957

* Kulta pikkuinen 1957-58

* Yö ikkunan takana 1958

* Yön hiljaisuudessa 1957-58

* Polttava liekki 1960

* Anna anteeksi 1961

* Tähdet meren yllä 1962-63

* Luonasi on sunnuntai 1962-63

* Pohjolan tyttö 1964

* Laina-tango 1964

* Jos jätät minut 1964

* Lapin tango 1964

* Ulkona sataa 1964

* Rakkaani korvaamaton 1964

* Kangastus 1964

* Syvä kuin meri 1965

* Kohtalon kello lyö 1966

* Erottamattomat 1965-66

* Tähdet silmissäsi !)66

* Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa 1966

* Antaumus

* Arkiaamun blues

* Hämäläinen balladi

* Iloinen joululaulu

* Japanilainen iltapäivä

* Jokamiehen laulu

* Kaarisilta

* Kaikkitietonainen

* Kaksikymmentä suvea

* Kehtolaulu

* Kuumetauti

* Lapsellinen sydän

* Lepo

* Läkkiseppä Lindblad

* Meri

* Miksi et ?

* Murheeni silmillä näen

* Olit mennyt

* Pilvinen ilta

* Syksyllä

* Via Dolorosa

* Yhtä en tiedä

* Ystäväni Gargantua

* Yölaulu

Satumaa:

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa,
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.
Missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan,
siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois,
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois,
vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan,
vain aatoksin, mi kauas entää, sinne käydä saan.

Lennä, laulu, sinne, missä siintää satumaa,
sinne, missä oma armain mua odottaa.
Lennä, laulu, sinne lailla linnun liitävän,
kerro, että aatoksissain on vain yksin hän.

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois,
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois,
vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan,
vain aatoksin, mi kauas entää, sinne käydä saan.
 

Suosituimmat levyt 2001

Niin, vastauksena  edellisen sivun kyselyyn, se rumpali oli M A Numminen

Mauri Antero Numminen s.1940 aloitti musiikki uransa 1958 Unto Monosen bändin rumpalina tutustuen jo silloin tangon saloihin. Hän toimi kyseisessä yhtyeessä satunnaisesti rumpalina1958-60. 

Lähteet:

bullet

Eskon puumerkki kotisivut (Esko Rönkkö)

bullet

Pekka Gronowin Unto Monosen haastattelu v.1967, kuultavissa netissä osoitteessa: YLE Multiradio Arkiston helmiä (vaatii esim. Real One playerin tai vastaavan)

bullet

Marko Ahon väitöskirja: Iskelmäkuninkaan tuho [Väitöskirja sähköisenä]

bullet

eri lehtien kirja-arvostelut kirjasta: Heikki Metsämäki ja Petteri Pelkki: Satumaa. Unto Mononen - Elämä ja laulut

bullet

eri lehtien teatteri-arvostelut Unto Monosen elämää käsittelevistä näytelmistä eri puolilla maatamme

bullet

vanhat Loimaan Lehdet Loimaan kirjapainon arkistoissa

bullet

internetistä hakusanalla Unto Mononen eri hakukoneilla vastaan tulleet sivut